Musiikki
Nuottikirjoitus
Politiikkaa
Tietoa minusta
         
Politiikkaa
Moniulotteinen demokratia
 
          Erilaisten poliittisten mallien vertailua
 
                    yksisivuinen esitys   pdf      
 
          Parasta mahdollista politiikkaa?
          Johdatus moniulotteisen demokratian perusteisiin
 
                    vuoden 2019 versio   pdf      
                    vuoden 2005 versio   pdf      
 
Samanlaisten termien erottaminen toisistaan

Monet kirjoittajat ovat käyttäneet termiä “moniulotteinen demokratia”, tarkoittaen sillä monia erilaisia käsitteitä.

Minun käyttämääni terminologiaa:
  • moniulotteinen demokratia, monidemokratia, multidemokratia:
     
    • “Moniulotteinen demokratia (jota voitaisiin vähän lyhyemmällä termillä kutsua monidemokratiaksi tai multidemokratiaksi) tarkoittaa sellaisia demokraattisen päätöksenteon muotoja, joissa tunnustetaan se ajatus että myös jotkut muut vaihtoehdot kuin eniten kannatusta saava vaihtoehto ovat todennäköisesti toteuttamisen arvoisia.” (Ion Mittler 2019, sivu 13)
       
  • hajautettu moniulotteinen demokratia, avointen poliittisten vähemmistöjen itsehallinto:
     
    • “Yksinkertaisin keino lisätä demokratiaan moniulotteisuutta on hajautettu monidemokratia, päätöksenteon hajauttaminen usealle vähemmistöryhmälle, jotka tekevät omat päätöksensä itsenäisesti. Esimerkiksi siten että jokaiselle puolueelle, joka saa ääniä vähintään 1 % kaikista annetuista äänistä, annetaan valtion tai kunnan maa-alueesta itsehallintoalue, jonka koko vastaa puolueen saamien äänten osuutta kaikista äänistä.” (Ion Mittler 2019, sivu 14)
       
    • “Hajautettu moniulotteinen demokratia on avointen poliittisten vähemmistöjen itsehallintoa. Etnisten vähemmistöjen autonomia olisi hajautetun enemmistödemokratian muoto, ei moniulotteista demokratiaa, koska etniset ryhmät ovat suljettuja vähemmistöjä: henkilö ei voi “liittyä” etniseen ryhmään, vaan ihmiset syntyvät niihin. Avoimen poliittisen vähemmistön määritelmä ja koko tulee määritellyksi kansallisen tai globaalin äänestyksen tulosten perusteella, kun taas etnisten vähemmistöjen määritelmä ja koko ei riipu äänestämisestä juuri lainkaan.” (Ion Mittler 2019, sivu 16)
       
  • keskusjohtoinen moniulotteinen demokratia:
     
    • “Keskusjohtoinen monidemokratia olisi vieläkin moniulotteisempi vaihtoehto, jossa yksilöllä saattaa olla mahdollisuus valita haluamansa vaihtoehto jopa satojen erilaisten yhdistelmien joukosta.“ (Ion Mittler 2019, sivu 14)
       
    • “Tässä ajattelutavassa pyritään puolueettomasti toteuttamaan kansan moniulotteista tahtoa, toteuttamalla useampia erilaisia ratkaisuita samanaikaisesti, ja optimoimalla toteutettavien vaihtoehtojen lukumäärä siten, että toteutuvien etujen kokonaismäärä on suurin mahdollinen.” (Ion Mittler 2005, sivut 2-3)
       
    • “sen sijaan kysytään: kuinka monta erilaista ratkaisua kannattaa toteuttaa, jotta saavutettaisiin mahdollisimman paljon synergiaetua ja mahdollisimman vähän synergian haittoja?” (Ion Mittler 2005, sivu 15)
       
  • hajautettu enemmistödemokratia:
     
    • “Hajautettu enemmistödemokratia ei ole moniulotteista demokratiaa, koska siitä puuttuu se periaate, että myös jotkut muut vaihtoehdot kuin eniten kannatusta saanut ovat todennäköisesti toteuttamisen arvoisia. Yhdysvallat ja Euroopan Unioni ovat hajautettuja enemmistödemokratioita, siltä osin kuin osavaltioilla tai valtioilla on oikeus kirjoittaa omaa lainsäädäntöä. (...) Hajautetussa enemmistödemokratiassa ne 20% äänistä, jotka tietty vaihtoehto mahdollisesti saisi jokaisessa erillisessä vaalipiirissä (kuten osavaltiossa tai valtiossa), ei oikeuttaisi tätä vaihtoehtoa toteutettavaksi missään, jos se ei saavuta enemmistöasemaa yhdessäkään erillisistä vaalipiireistä (saaden yli 50% äänistä ainakin yhdessä osavaltiossa tai valtiossa).“ (Ion Mittler 2019, sivu 15)
       
Melko samanlaisia termejä erilaisilla merkityksillä, muiden kirjoittajien käyttämänä:

Allaoleva epätäydellinen luettelo käsitteistä, joissa muut kirjoittajat ovat käyttäneet termiä “moniulotteinen” samassa asiayhteydessä demokratian kanssa, antaa käsityksen siitä suuresta ajatusten kirjosta, jota muut kirjoittajat ovat ilmaisseet terminologialla joka muistuttaa minun terminologiaani jonkin verran. Minun käytössäni “moniulotteinen demokratia” viittaa sellaisiin päätöksenteon prosesseihin, joissa tyypillisesti pyritään toteuttamaan useampia kuin yksi vaihtoehto samanaikaisesti (toisin kuin enemistödemokratiassa, jossa tyypillisesti toteutetaan vain yksi päätös: enemmistön tahto). Alla luetellut kirjoittajat käyttävät ilmausta “moniulotteinen” viitatakseen muihin politiikan näkökohtiin kuin edellämainittu — joissakin tapauksissa näkökulmaan jota minä kutsuisin “hajautetuksi enemmistödemokratiaksi”.
  • multi-dimensional democracy, multidimensional democracy:
     
    • “Multidimensional democracy: the supply and demand of political representation. (...) Research on representation in American politics typically examines the concept through only one of four dimensions: policy, service, allocation, or descriptive. (...) its multidimensional nature implies that any analysis of one dimension that does not account for the others is missing key elements of the process.” (Jeffrey J. Harden 2012)
       
    • “Moving Toward Multi-Dimensional Democracy: (...) American democracy calls for more than simply representative governance: It promises more than a collaborative legislative body that will listen to an informed and active citizenry. Among other things, it also promises equality among citizens in the public realm and the safeguard of certain treasured ideals. If the Hewlett Foundation wants to make a sincere, comprehensive effort to save a troubled American democracy, it will need to (...) include such multiple definitions. (...) American democracy is a rich concept that incorporates various layers of commitments and promises.” (Maribel Morey 2014)
       
    • “territorial representative democracy needs to be complemented by other types of border-crossing, participatory democracy, including transnational movements representing non-territorial political communities (...) The state’s monopoly on democracy also needs to be replaced by including (rather than choosing) different ’levels’, and other ’places’ such as city networks (...) which differ in character from the state-like ’levels’. (...) such a ’multi-level’ and multidimensional democracy may be a preferable and ultimately more realistic goal” (James Anderson 2002)
       
    • Some newspapers in Africa have used the term “multi-dimensional democracy” in reference to a typical multi-party political system, in contrast to dictatorships or authoritarian one-party political systems. (Early 2000’s, no reference is available.)
       
  • multidimensional democratic system:
     
    • “Lehmbruch focused his research on the emergence and evolution of negotiation democracies. (...) he contributed to the understanding of the logic of operation of multidimensional democratic systems, first by his seminal study of party competition in German federalism (...) and in later research on patterns of corporatist interest intermediation” (Volker Schneider & Burkard Eberlein 2015)
       
    • “Merkel et al. (2003) consider political participatory rights and civil freedom rights as two ’partial regimes’ of a multidimensional democratic system which they call ’embedded democracy’.” (Monique van Doorn 2007)
       
  • multi-dimensional party competition:
     
    • “This chapter explains the relationship between the four European worlds of welfare democracies (Nordic, continental, southern, and Anglo-Saxon) and multidimensional party competition.” (Jonathan Polk & Jan Rovny 2018)
       
  • multi-dimensional crisis of democracy:
     
    • “the roots of the present multi-dimensional crisis (ecological, economic, political, social, cultural) lie in the non-democratic organisation of society at all levels” (Takis Fotopoulos 2005)
       
  • multi-dimensional concepts of democracy:
     
    • “Populism, Democracy, and Representation: Multidimensional Concepts and Regime Types in Comparative Politics” (Pierre Ostiguy 2001)
       
    • “political scientists today view democracy as a multidimensional concept and look at more than a country’s leaders, laws, and constitution to assess its health. They also study a variety of other factors, such as a society’s culture and institutions” (Editors of Facing History and Ourselves 2017)
       
    • “In the social sciences we often employ complex multi-dimensional concepts such as development, democracy or marketplace.” (Dirk Berg-Schlosser 2018)
       
    • “Democracy as a multidimensional concept: (...) Liberal dimension: rule of law, civil rights, protection of minorities (...) Democratic dimension: electoral process - competition, participation, transparency, justification, deliberation, evaluation, sanction, responsiveness” (Hanspeter Kriesi 2014)
       
    • “The democracy and autocracy scores in Polity IV are made up of components which are scored and weighted by hand. Implicitly, Polity is taking the multidimensional concept of democracy and reducing it to a uni-dimensional scale (...) However it is not at all clear that a uni-dimensional scale is appropriate.” (Zachary M. Jones 2012)
       
  • multi-dimensional praxis in democracy:
     
    • “Electronic Democracy as a Multi-Dimensional Praxis: (...) The multi-dimensionality of the Net opens new possibilities for structuring political interactions. To appreciate these possibilities, this article reviews and criticizes contemporary democratic practices with a particular focus on their procedural uniformity.” (Oren Perez 2003)
       
  • multidimensional view of democracy:
     
    • “Direct democracy, ’plebiscitarianism’ and military rule: Is the Portuguese normative view of democracy multidimensional?” (Goffredo Adinolfi 2018)
       
  • multi-dimensional separations of powers in democracy:
     
    • “I’ve described the United States as having a complicated system of multidimensional separations of powers, specifically, the various, overlapping lines of separation (and potential rivalry) between and among the federal constitutional branches; the feds and the states; the State and the Market; church and state power; civilian and military authority; and, within agencies, political appointees and civil servants.” (Jon D. Michaels 2018)
       
  • multi-dimensional account of democratic legitimacy:
     
    • “A multidimensional account of democratic legitimacy: how to make robust decisions in a non-idealized deliberative context. (...) This paper analyses the possibility of granting legitimacy to democratic decision-making procedures in a context of deep pluralism.” (Enrico Biale & Federica Liveriero 2017)
       
  • multi-dimensional approach to measuring democracy:
     
  • multidimensional government-citizen policy congruence:
     
    • “In the first comparative study of multidimensional government-citizen policy congruence, this article shows that citizens are less satisfied with democracy when their views differ from that of the government on policy dimensions beyond the general left-right axis.” (Christian Stecker & Markus Tausenpfund 2016)
       
  • dimensions of democracy:
     
  • multidimensional society:
     
    • “The Multidimensional Society: (...) Combining both restraint and liberty and thus intersecting the other two dimensions at every point is the dimension of freedom within the law, the principle of a diversified yet integrated culture. Thus the event of a developing civilization is a three-dimensional system.” (Charles M. Perry 1940)